suutele minulle siivet

Suutele minulle siivet, en minä lennä pois
minä vain levitän ne
suojaksi sinun yllesi,
veitseksi kuoleman kurkulle.
Jos lähdenkin, en minä
kauan viivy, pian minä luoksesi
palaan, sirpin sinä minulta saat
jolla niittää,
vasaran jolla rakentaa, ja ruukkuusi
siemeniä ja multaa.
Ja jos en palaisikaan, kanssani olisit
maailman halki, siipieni alla kuin kevättuuli.

♥

we♥it, 2012

Täällä minä ja vuoden 2012 eka postaus tänne, jee.
Tästä vuodesta voin sanoa sen, että ikinä ei oo tämmöstä ollu.
Symbolisoin tätä muutamalla we♥it-kuvalla.

 huomattu on.

viimeaikaset väsyneet fiilikset. onneksi kohta kiireet helpottaa ja toivottavasti jaksan taas arkipäiviä ilman itkuraivokohtauksia!

hehee :-D joka vuos inhoon vaan enemmän ja enemmän ystävänpäivää, vaikka sen pitäis olla YSTÄVÄNpäivä. mutta inhoon niitä ällölällöjuttuja jotka liittyy siihen.

ja turha koskaan ees yrittää muuttaa mitään

ja sitten vielä

kaunein ja tyylikkäin tyttö ja söpöin poika!

one night onlylta pitäis tulla uus single ja toivon et se on hyvä. ja en oo vieläkään käyny kattoo leffassa sitä my week with marilynia :(

Mutta nyt, hyvästi jääköön taas joksku aikaa.

terveisiä täältä peiton uumenista

Olin metsässä ihmisjoukon ympäröimänä. Tunnistin kasvoja sieltä täältä, yritin mennä puhumaan tutuille. Jostain syystä en ikinä päässyt puhe-etäisyydelle vaikka kuinka yritin.
Yhtäkkiä ihmiset alkoivat muuttua kirjoiksi. Vanhoiksi, nimettömiksi, kellertäväsivuiksi kirjoiksi. Mulla tuli kiire tehdä jotain, en muista mitä. Muistan vaan sen kiireen tunteen, että aika on lopussa, pakko ehtiä.
Pyörin ympyrää ja maisema alkoi sumentua, kirjakasa alkoi liikkua. Kirjat, jotka oli ennen mun ystäviä ja tuttuja, alkoi muuttumaan linnuiksi. Vaalean värisiksi, valkoisiksi, kermaisiksi linnuiksi, joilla oli pikimustat silmät.   Kiireen tunne vaan ylty ja kaikki linnut mun ympäriltä alkoi levittämään siipiään ja lähtemään lentoon. 

Ne lens pois kattomatta taakseen, enkä ehtinyt.

kuva weheartit.com

hei vaan tontut

Aika täydellistä, postailin FB-lakon aikana ja heti kun se loppu, en oo jaksanu raahata itteäni tänne, hmm : D

Ei mulla oo kyllä mitää asiaakaan.

Joululoma on mahtavuutta, kerrankin on aikaa vaan olla. Lisäks eilen illalla päädyin TAAS tähän tyypilliseen lomarytmiin ja olin koneella kolmeen asti yöllä (miksi, oi miksi?). Oon lukenu neljä kirjaa puolentoista vuorokauden sisään, syöny ja laiskotellu niin että huhhuh. Akut alkaa olla ladattu ja mun on pakko päästä nyt vihdoin tekemään jotain tai juurrun ikuisesti sisätiloihin! Onneks keskiviikkona alkaa taas ITW:n reenit niin tulee jotain tekemistä.

Koulun loppuminen on ahdistavaa. Ahdistus alkoi siitä, kun kaksi kurssia oli ystävällisesti ja varoittamatta poistunut mun suorituksista. Thanks a lot, joudun käymään psyka1 ja yh1 uudestaan yhden musapoissaolon takia. Yhden musapoissaolon takia, jonka oon sitäpaitsi selvittänyt. ARGH!!! Sen lisäks mulla on liian vähän kursseja, enkä ees enää tiiä mitä haluan kirjottaa. En pärjää missään aineessa erikoisen hyvin, että tietäisin saman tien että ton kirjotan. Nojoo, joku englanti mutta varsinaisesti opeteltavia aineita en hallitse. Haluaisin olla fiksu. Yhyy ja itsesääliä kaupan päälle.

Tämän herkän ja lehmäntäyteisen kuvan (jonka muuten otti Sonja; kiitos, kumarrus ja anteeksi varkaus!) myötä meen kattomaan Sherlock Holmesia leffateatteriin kera Jennin, Solmun, Jirin ja Aarnin. Woop woop!

tässä me